Mitä haittaa vaalikoneista voi olla valitsijoille?

Tavallisin politiikan tutkijoiden esittämä kritiikki ehdokasvaalikoneita kohtaan liittyy siihen, että ne ovat vaalikoneina liian ehdokaskeskeisiä. Presidenttiä lukuun ottamatta Suomen vaaleissa valituiksi tulevat ehdokkaat toimivat poliittisessa luottamustehtävässään osana omaa puoluettaan. Puolueiden kannanmuodostus saattaa olla hyvin erilaista ehdokkaan omiin näkemyksiin verrattuna. Kritiikin mukaan valitsijoiden tulisi voida peilata ehdokkaan kantoja myös hänen puolueensa linjaan.

Ehdokkaiden ja heidän puolueidensa linjausten yhtenevyyteen liittyy kysymys siitä, pelkistävätkö vaalikoneet liiaksi politiikan asiakysymyksiä. Joidenkin kymmenien kysymysten kokonaisuus saattaa luoda vaikutelman, että monimutkainen politiikka ja poliittiset tavoitteet ovat mutkatta yksinkertaistettavissa vaalikonekysymyksiksi.

Joku voi myös ajatella, että vastatessaan vaalikoneisiin ehdokas tekee paitsi itseään, osaltaan myös puoluettaan koskevia vaalilupauksia. Tosiasiassa politiikka on kuitenkin enemmän poliittisten ryhmittymien kuin yksittäisten ehdokkaiden ajamien tavoitteiden yhteensovittamista. Päätöksiin vaikuttavat ratkaisevasti muuttuvat taloudelliset olosuhteet ja muut reunaehdot.

Toinen yleinen kritiikki vaalikoneita kohtaan koskee sitä, että vaalikoneet eivät keskity riittävästi vaalin kohteena olevan toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin. Ainakaan vuoden 2018 presidentinvaalin vaalikoneiden osalta tämä huoli ei ollut kovin aiheellinen. Vaalikonekysymykset kattoivat varsin laajasti presidentin toimivaltaan liittyviä aiheita, ja enemmistö valitsijoista koki myös ehdokkaiden arvoja koskevat kysymykset itselleen tärkeiksi.

Vuoden 2018 presidentinvaalissa koettuja, vaalikoneisiin liittyviä haittoja käsitellään jonkin verran tämän sivuston tulosgrafiikkaa-osiossa