Ketkä käyttävät vaalikoneita?

Vaalikoneiden käyttöliittymät ja niiden sisältämät tiedot ovat sellaisia, että niitä voi käyttää periaatteessa kuka tahansa. Merkittävin käytännön rajoite on kieli: useissa suomalaisissa vaalikoneissa käyttöliittymät ovat vain suomen- tai ruotsinkielisiä.

Vaalikoneet 2020 -hankkeen valtakunnallisesti edustavan seurantakyselyn mukaan vuoden 2018 presidentinvaalissa runsas kolmannes (37 %) kaikista valitsijoista oli käyttänyt vähintään yhtä presidentinvaalikonetta. Korkeintaan 30-vuotiaiden valitsijoiden joukossa osuus oli 55 prosenttia. Muissa vaalityypeissä osuudet ovat yleensä korkeampia, koska ehdokkaita on enemmän.   

Tutkimustiedot väestöryhmien käyttöeroista ovat osoittaneet jo pitkään, että eniten vaalikoneita käyttävät nuorimmat valitsijaikäluokat. Myös esimerkiksi korkea koulutustaso, vahva poliittinen kiinnostus ja kaupungissa asuminen lisäävät todennäköisyyttä vaalikoneiden käyttöön.

Eri-ikäiset valitsijat käyttävät sekä internetiä että vaalikoneita hyvin eri tavoin; vanhimmat vähiten ja nuoret eniten. Ikäryhmien väliset käyttöaktiivisuuserot johtuvat myös siitä, että nuorimmat valitsijat ovat kiinnittyneet puolueisiin keskimääräistä löyhemmin ja monet heistä eivät tunne vaalien ehdokkaita ennalta. Tämä lisää vaalikoneiden käyttötarvetta.

Tutkimustulokset osoittavat myös, että vaalikoneita käyttävät hyvin monenlaiset valitsijat vaihteleviin käyttötarkoituksiin. Ehdokasta vailla olevat käyttänevät vaalikoneita enimmäkseen ”perinteisellä tyylillä” löytääkseen mielipiteitään lähinnä olevan ehdokkaan sellaisesta puolueesta, jota voi ajatella äänestävänsä.  Toisaalta monet politiikasta kiinnostuneet saattavat perehtyä vaalikoneilla muutamien suosikkiehdokkaidensa kantoihin täsmentääkseen valintaansa ja varmistaakseen sen, ettei oma ehdokas ajattele jostakin itselle tärkeästä asiasta täysin eri tavalla.  

Anekdoottina mainittakoon, että Vaalikoneet 2020 -hankkeen kyselytulosten mukaan vaalikoneilla on jonkin verran myös sellaisia käyttäjiä, jotka eivät ole äänioikeutettuja vaaleissa. Vuoden 2018 presidentinvaalissa HS:n ja Ylen vaalikoneiden käyttäjille suunnatuissa verkkokyselyissä (HS/n=4664 ja Yle/n=9561) osoittautui, että vaalikoneiden käyttäjistä pari prosenttia oli 2000-luvulla syntyneitä. Heistä ani harvalla oli oikeus äänestää vuoden 2018 presidentinvaalissa.